Uusateismin tarkoitus ja päämäärä on uskontojen vastustaminen. Tärkein peruste heille on se, että uskonnot aiheuttavat maailmassa valtavasti pahaa. Tottahan osaksi sekin on. Tähän blogiin kirjoittamistani aiemmissa teksteissä olen käsitellyt asiaa. Toisaalta isänmaallisuuskin on aiheuttanut paljon pahaa ja sotia. Pitäisikö se kieltää yhteiskunnassa?
Tosiasia on kuitenkin se, että ateismi on omassa luokassaan tässä vertailussa. Ateistinen ideologia on hävinnyt valtiollisella tasolla Euroopassa Neuvostoliiton kaaduttua. Mutta samalla ateismilla johdettuja kansakuntia on vielä Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Laosissa ja Vietnamissa sekä osaksi myös Kuubassa.
Vertailuun voisi nostaa esille seuraavat tosiseikat. Vuosina 1937 – 1938, vuoden aikana, Neuvostoliitossa tapettiin ateistisen hallinnon toimesta noin 690 000 ihmistä. Kaksi miljoonaa toisinajattelijoita karkotettiin kahden vuoden aikana, 1930 – 1932, pääasiassa Siperiaan. Kuusi miljoonaan ukrainalaista tuhottiin tahallaan aiheutetussa nälänhädässä vuosina 1932 - 1933. Lisäksi tshetsheenit ja inguushit karkotettiin alueiltaan vuonna 1944.
Ateistisen ideologian suorittamissa "puhdistuksissa" ja muissa surmatöissä tuhoutui 1900-luvulla yksistään Neuvostoliitossa 20 miljoonaa ihmistä. Kiinassa ateismin nimissä tapettiin 65 miljoonaa, Pohjois-Koreassa 2 miljoonaa, Kambodzhassa 2 miljoonaa, Itä-Euroopassa 1 miljoona, Afrikassa 1,7 miljoonaa ja Afganistanissa 1,5 miljoonaa ihmistä. Ateismin nimissä tapettiin 1900-luvulla lähes 100 miljoonaa ihmistä.
Suurin murhattujen määrä on Kiinassa ateistisen Mao Zedongin kaudella, 65 miljoonaa kiinalaista. Chang ja Halliday tuo vielä suuremman luvun, 70 milj., esille uutuusteoksessaan Mao (Otava). Helsingin Sanomien mukaan (3.12.06): "Mao teki pahuuden maailmanennätyksen". Lehden mukaan ateisti Mao oli "viime vuosisadan iljettävin despootti, jonka pahuudelle eivät edes Hitler tai Stalin vedä vertoja." Ainut virallinen kansainvälinen tuomio tälle ateistiselle kommunismin ideologialle on Euroopan neuvoston tuomio tammikuussa 2006.
Ateistit ovat usein kärkkäitä tuomitsemaan uskonnot niiden nimessä tehtyjen väkivallan tekojen takia. Usein kristillisyyttä vastustavat vapaa-ajattelijat ja muut ateistit kääntävät myös islamin väkivallan teot syytökseksi kristillisyyttä kohtaan ja perustelevat tällä kristillisyyden vaikutuksen vähentämistä länsimaissa. Edellä esitetyt luvut näyttävät suunnan mihin joudutaan kun kristilliset arvot poistetaan tai niiden tulo estetään yhteiskunnassa.
Mikään yhteisö tai valtio ei ole koskaan ollut ateistinen muuten kuin pakkovallalla ja väkivallalla. Valitettavasti 2000-luvun uusateistit seuraavat Neuvostoateismin viitoittamaa tietä vaatimalla uskonnon vaikutuksen poistamista yhteiskunnassa. Tähän monet heistä pyrkisivät mielellään pakkokeinoin. Kuten esimerkiksi ex-ulkoministeri Tuomioja Skepsiksen puheessaan vihjasi mielellään riistävänsä uskonnollisilta vanhemmilta oikeuden kasvattaa lapsiaan. Näinhän Neuvostoliitossa toimittiin 70 vuoden ajan. Myös Suomen tunnetuin uusateisti, Esko Valtaoja, tunnustautuu varovaisesti tämän pakkovallan kannattajaksi. Kirjassa ”Tiedän uskovani, uskon tietäväni - Keskustelukirjeitä”, Esko Valtaoja ja Juha Pihkala, Minerva Kustannus, 2010, hän kirjoittaa ”Entäpä uskovat itse, pitäisikö heitäkin suojella – suojella omalta itseltään ja oman uskontonsa vaatimilta uhrauksilta?” Karvainen neuvostoateismi on nostamassa päätään Suomen kamaralla. Lyhyt on ihmisen muisti.
Lisää tietoa löytyy kirjasta "Kommunismin musta kirja. Rikokset, terrori ja sorto" (WSOY, 2001).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti