maanantai 29. marraskuuta 2010

Ateismin nimissä tapettiin 1900-luvulla lähes 100 miljoonaa ihmistä

Uusateismin tarkoitus ja päämäärä on uskontojen vastustaminen. Tärkein peruste heille on se, että uskonnot aiheuttavat maailmassa valtavasti pahaa. Tottahan osaksi sekin on. Tähän blogiin kirjoittamistani aiemmissa teksteissä olen käsitellyt asiaa. Toisaalta isänmaallisuuskin on aiheuttanut paljon pahaa ja sotia. Pitäisikö se kieltää yhteiskunnassa?

Tosiasia on kuitenkin se, että ateismi on omassa luokassaan tässä vertailussa.  Ateistinen ideologia on hävinnyt valtiollisella tasolla Euroopassa Neuvostoliiton kaaduttua. Mutta samalla ateismilla johdettuja kansakuntia on vielä Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Laosissa ja Vietnamissa sekä osaksi myös Kuubassa.

Vertailuun voisi nostaa esille seuraavat tosiseikat. Vuosina 1937 – 1938, vuoden aikana, Neuvostoliitossa tapettiin ateistisen hallinnon toimesta noin 690 000 ihmistä. Kaksi miljoonaa toisinajattelijoita karkotettiin kahden vuoden aikana, 1930 – 1932, pääasiassa Siperiaan. Kuusi miljoonaan ukrainalaista tuhottiin tahallaan aiheutetussa nälänhädässä vuosina 1932 - 1933. Lisäksi tshetsheenit ja inguushit karkotettiin alueiltaan vuonna 1944.

Ateistisen ideologian suorittamissa "puhdistuksissa" ja muissa surmatöissä tuhoutui 1900-luvulla yksistään Neuvostoliitossa 20 miljoonaa ihmistä. Kiinassa ateismin nimissä tapettiin 65 miljoonaa, Pohjois-Koreassa 2 miljoonaa, Kambodzhassa 2 miljoonaa, Itä-Euroopassa 1 miljoona, Afrikassa 1,7 miljoonaa ja Afganistanissa 1,5 miljoonaa ihmistä. Ateismin nimissä tapettiin 1900-luvulla lähes 100 miljoonaa ihmistä.

Suurin murhattujen määrä on Kiinassa ateistisen Mao Zedongin kaudella, 65 miljoonaa kiinalaista. Chang ja Halliday tuo vielä suuremman luvun, 70 milj., esille uutuusteoksessaan Mao (Otava). Helsingin Sanomien mukaan (3.12.06): "Mao teki pahuuden maailmanennätyksen". Lehden mukaan ateisti Mao oli "viime vuosisadan iljettävin despootti, jonka pahuudelle eivät edes Hitler tai Stalin vedä vertoja." Ainut virallinen kansainvälinen tuomio tälle ateistiselle kommunismin ideologialle on Euroopan neuvoston tuomio tammikuussa 2006.

Ateistit ovat usein kärkkäitä tuomitsemaan uskonnot niiden nimessä tehtyjen väkivallan tekojen takia. Usein kristillisyyttä vastustavat vapaa-ajattelijat ja muut ateistit kääntävät myös islamin väkivallan teot syytökseksi kristillisyyttä kohtaan ja perustelevat tällä kristillisyyden vaikutuksen vähentämistä länsimaissa. Edellä esitetyt luvut näyttävät suunnan mihin joudutaan kun kristilliset arvot poistetaan tai niiden tulo estetään yhteiskunnassa.

Mikään yhteisö tai valtio ei ole koskaan ollut ateistinen muuten kuin pakkovallalla ja väkivallalla. Valitettavasti 2000-luvun uusateistit seuraavat Neuvostoateismin viitoittamaa tietä vaatimalla uskonnon vaikutuksen poistamista yhteiskunnassa. Tähän monet heistä pyrkisivät mielellään pakkokeinoin. Kuten esimerkiksi ex-ulkoministeri Tuomioja Skepsiksen puheessaan vihjasi mielellään riistävänsä uskonnollisilta vanhemmilta oikeuden kasvattaa lapsiaan. Näinhän Neuvostoliitossa toimittiin 70 vuoden ajan. Myös Suomen tunnetuin uusateisti, Esko Valtaoja, tunnustautuu varovaisesti tämän pakkovallan kannattajaksi. Kirjassa ”Tiedän uskovani, uskon tietäväni - Keskustelukirjeitä”, Esko Valtaoja ja Juha Pihkala, Minerva Kustannus, 2010, hän kirjoittaa ”Entäpä uskovat itse, pitäisikö heitäkin suojella – suojella omalta itseltään ja oman uskontonsa vaatimilta uhrauksilta?” Karvainen neuvostoateismi on nostamassa päätään Suomen kamaralla. Lyhyt on ihmisen muisti.

Lisää tietoa löytyy kirjasta "Kommunismin musta kirja. Rikokset, terrori ja sorto" (WSOY, 2001).

tiistai 23. marraskuuta 2010

Uusateistien erehdys

Uusateistien ainoa tehtävä näyttää olevan, heidän julkisten kirjoitusten perusteella, hyökkääminen uskontoja kohtaan. Heidän pyhä sotansa on osoittaa uskonnot pahaksi. Muuta sisältöä tästä 2000-luvun alussa syntyneestä aatteesta ei löydy. Uusateismi syntyi pääosin islamistien New Yorkin 9/11-terrori-iskun seurauksena eli lähtökohtana on kauhu islamin terrorismia kohtaan. Valitettavasti pelkuruus estää uusateististen hyökkäysten kohdistumista tätä pelon kohdetta vastaa ja viha puretaan pääasiassa kristillisyyteen.

Uusateistin yleinen ongelma on, että he eivät kykene tai eivät ole halukkaita erottamaan uskontoja toisistaan. Uskonnon pahat teot vieritetään tasapuolisesti kaikkien niskoille. Tästä tulee mieleeni sivupolku, että koulujen uskonnonopetusta pitäisi lisätä entisestään eikä vähentää. Opetusta pitäisi olla ainakin sen verran, että eri uskonnot ja niiden opit kyettäisiin erottamaan toisistaan. Heikoimmassa asemassa tässä ovat ateistit, jotka ovat kieltäytyneet kaikesta uskonnonopetuksesta ja hakevat tietonsa ainoastaan uusateistien propagandistisista pamfleteista.

Kahdella laajimmalle levinneellä uskonnolla on kummallakin oma pyhä kirjansa, josta kyseisten uskontojen opit voidaan tarkastaa. Myös juutalaisilla on pyhä kirja ja hinduilla useita. Uskontoja ei voi laittaa samaan koriin, vaikka niitä yhdistää nimi uskonto ja usko yliluonnolliseen. Eihän hallitusmuotojakaan laiteta samaan koriin vaikka niitä yhdistää yhteisöjen hallinta. Diktatuurin ja demokratian ero hallintomuotoina ja niiden toiminnan oikeudenmukaisuuden erot ovat selkeitä.

Luonnollisesti, jos uusateistia ajaa eteenpäin ainoastaan oman aatteensa palo, niin hän ei välitäkään erotella uskontoja, vaan haluaa vyöryttää syytteet kaikkien uskontojen edustajien teoista jokaisen päälle, jotta syyttävästä kuormasta saataisiin mahdollisimman raskas.

Yhtä tärkeää on myös huomioida, se että toimiiko kyseisen uskonnon edustaja tämän uskonnon opin ja pyhien kirjojen mukaisesti. Uskontoa on väärin syyttä teosta, jossa tämän uskonnon edustajaksi itseään väittävä toimii uskonnon periaatteita ja opetuksia sekä sen pyhää kirjaa vastaan. Eihän pasifistikaan laiteta syytteeseen, jos hän on kasvattanut poikaansa väkivallattomaksi ja kuitenkin poika aikuistuttuaan ryhtyy väkivallantekijäksi. Ei ainakaan Suomen lain mukaisesti.

Samoin on mieletöntä syyttää uskontoa asioista, joita ihmiset tekevät kyseisen uskonnon opetuksia vastaan. Tai on mieletöntä syyttää Jumalaa asioista, joita ihmiset tekevät Jumalan tahtoa vastaan.

Joten suosittelen uusateisteille rehellisyyttä. Erotelkaa uskonnot toisistaan. Älkää syyttäkö uskontoja toistensa teoista. Lisäksi tutustukaa mitä kyseisen uskonnon pyhä kirja tai kirjat opettavat, jotta ymmärtäisitte toimitaanko tämän uskonnon nimissä itse uskonnon opetuksia vastaan. Joten seuraavan kerran kun osoitat syytöksen kristillisyyttä kohtaa, tarkasta onko tekijä vakaumuksellinen kristitty. Jos on, niin tarkasta, tekikö hän tekonsa Uuden testamentin ohjeiden mukaisesti vai niitä vastaan.

Lopuksi totean, että kristillisyyden pyhä kirja on Raamatun Uusi ja Vanha testamentti. Mutta ainoastaan Uuden testamentin opetukset velvoittavat kristittyjä, eivät vanhan. Vanha testamentti kuvaa Jumalan liitto yhden kansan kanssa. Muslimien pyhä kirja on Koraani ja juutalaisten Vanha testamentti. Hinduille pyhiä ovat taas veda-kirjat.

Asia on näin yksikertainen, jos sen haluaa hyväksyä.