Useana vuotena kaikkien kirkollisten juhlien aikoihin aktiiviateistit ovat olleet vaatimassa kristillisen perinteen pois jättämistä julkisista juhlista ja myös uskonnon opetuksen lopetusta kouluista, lapsi parkojen uskonnonvapauden tähden.
Vaatijoina on pieni joukko aktiivisia ateisteja, jotka ovat välillä herttaisen huolissaan muslimien loukkaantumisista ja välillä kokevat uskonnottomina joutuvansa uskonnollisen pakkosyötön uhreiksi. Tosiasiassa muslimit eivät uskonnollisista juhlista loukkaannu, eikä ateistitkaan (aikuisen oikeesti). Kunhan höyryävät, että saisivat koko maan kulkemaan oman maailmankuvansa mukaisesti.
Mielestäni tässä on melkoinen ristiriita. Monet ateistit tuomitsevat kristittyjä siitä, että he vaatisivat muiden elävän omien arvojensa mukaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on viimekesäisen Helsingin Vapaa-ajattelijoiden "vaihda Raamattu pornoon" -kampanjan yksi pääsyytöksistä. Samaa syytöstä esiintyi ateistien taholta myös ns. homokeskustelu tuomioissa. Mutta silti ateistit itse haluavat, että kaikki toimisivat heidän maailmankuvansa ja arvojensa mukaan eli poistavat kaiken uskonnollisuuden koulumaailmasta ja näkyvistä julkisesta yhteiskunnasta. Sehän olisi ateistisen maailmankuvan tahto ja tämän maailmankuvan mukaista. Eikö tämä ole mielestäsi kaksinaamaisuutta ja farisealaisuutta?
Surkuhupaisin tapahtuma, josta kuulin tämän joulujuhlakeskustelun aikana, oli että päiväkotitädit eivät uskaltaneet laulattaa ryhmällä, jossa oli muslimilapsia, mitään kristillisyyteen viittaavaa joululaulua ja muslimilapset menivät tätien kanssa piirissä laulaen "porsaita äidin oomme kaikki ...". (Jos joku ei tajunnut, niin porsas on muslimille saastainen eläin, mutta siitähän ei tarvi olla huolissaan, koska se ei liity kristillisyyteen ja siitä ei siis tarvitse olla häpeissään, koska kristillisyys on nii'in hävettävä juttu, ja kellään ateistilla ei sit niiku ole mitää possuja vastaan.)
Myönnän, että useat kristityt sortuvat välillä tähän samaan. Itse yritän pyrkiä siihen, että en vaadi oman maailmankuvani mukaista elämää niiltä, joilla on eri maailmankuva. Mutta myöntävätkö ateistit sen, että vaatiessaan kaiken kristillisyyden pois koulusta ja sen juhlista he vaativat oman maailmankuvansa toteuttamista muiden ihmisten elämässä? Ja onko se oikein?
Mielestäni olisi oikein, että kukin eläisi oman maailmankuvansa mukaan ja antaisi toisten elää omansa. Jos enemmistö haluaa, että koulussa on kristillisiä joulukuvaelmia ja joululauluja, niin antakoon laulaa ja esittää. Ja ne jotka eivät (tai joiden vanhemmat eivät) halua, olkoot vapaita olla osallistumatta. Eihän vähemmistökristittykään voi vaatia esim. Intiassa, että kouluissa ei olisi hindujumalankuvia. Vai voiko mielestäsi? Mielestäni ei. Hän voi vaatia, että hänen ei tarvitse niitä palvoa ja kumarrella ja, että hän voi silti elää vapaata elämään tasavertaisena samassa yhteiskunnassa. Se on oikeutettu vaatimus.
Toivoisin, että nämä ateistivaatijat tajuaisivat tämän ja eivät vaatisi koko suomea mukautumaan heidän maailmankuvaansa ja elämään sen mukaisesti eli luopumaan kaikesta julkisesta uskonnollisuuden ilmauksista.
maanantai 20. joulukuuta 2010
perjantai 17. joulukuuta 2010
Ateistit vaativat kovaan ääneen kaiken kristillisen kitkemistä joulujuhlista
On mielenkiintoista, että uusateistit näkevät uskonnonvapauden ainoastaan vapautena uskonnosta. He eivät kykene näkemään sitä vapautena opettaa omille lapsille omia arvojaan, maailmankuvaansa tai uskontoaan. Monet äänekkäät ateistit ja heid...än järjestönsä haluaisivat kaikkien lapsille, myös kristittyjen, ateistisen kasvatuksen. Eikö tämä ole suvaitsemattomuutta ja itsekkyyttä ja voisiko jopa sanoa neuvostoaikaista?
Opetetaanhan lapsille moraalia. Onko se aivopesua? Lapselle opetetaan, että kavereiden pitää antaa leikkiä omilla leluilla, toista ei saa töniä, pitää kiittää ruuasta, jne. Onko tämä sitten aivopesua? Estääkö tämä sitten lapsia tekemästä myöhemmin omia moraalisia valintoja? Saako lapselle sitten opettaa ympäristön suojelua? Estääkö tämä myöhemmin lapsia tekemästä omia valintojaan?
Monet opettavat lapsilleen jopa poliittista kantaansa. Pitäisikö sekin sitten kieltää, että lapselle tuotaisiin millään tavalla esille oma poliittinen näkemys? Tämähän voi jopa vaikuttaa lapsen poliittiseen kantaan ja estää lapselta poliittisen vapaan vakaumuksen löytämisen.
Entä sitten jos ateisti opettaa lapselle, että Jumalaa ei ole ja että Raamattu on vain kertomuksia, joissa ei ole historiallista perää. Eikö tämäkin vaikuta lapsen maailmankuvaan ja uskonnollisuuteen? Eikö samalla tavalla se ole ateistista pakkosyöttöä? Uusateistien on vain jotenkin vaikea nähdä oman maailmankuvansa ulkopuolelle ja heillä elää mielessä jatkuvasti myytti ateistisen maailmankuvan neutraaliudesta.
Maailmankuva, josta jätetään uskonto pois, ei ole neutraalia se on ateistista. Samoin kuin maailmankuva jossa on uskonto mukana on teististä. Neutraalia maailmakuvaa ei ole olemassakaan.
Mielestäni jokaisella vanhemmalla on oikeus jakaa lapsilleen omia arvojaan, maailmankuvaansa, uskontoaan tai uskonnottomuuttaan. Lapsilla on hyvä taipumus viimeistään teini-iässä kyseenalaistaa vanhempiensa näkemykset ja maailmankuva. Monien ateistien lapsista on tullut kristittyjä ja kristittyjen ateisteja.
Opetetaanhan lapsille moraalia. Onko se aivopesua? Lapselle opetetaan, että kavereiden pitää antaa leikkiä omilla leluilla, toista ei saa töniä, pitää kiittää ruuasta, jne. Onko tämä sitten aivopesua? Estääkö tämä sitten lapsia tekemästä myöhemmin omia moraalisia valintoja? Saako lapselle sitten opettaa ympäristön suojelua? Estääkö tämä myöhemmin lapsia tekemästä omia valintojaan?
Monet opettavat lapsilleen jopa poliittista kantaansa. Pitäisikö sekin sitten kieltää, että lapselle tuotaisiin millään tavalla esille oma poliittinen näkemys? Tämähän voi jopa vaikuttaa lapsen poliittiseen kantaan ja estää lapselta poliittisen vapaan vakaumuksen löytämisen.
Entä sitten jos ateisti opettaa lapselle, että Jumalaa ei ole ja että Raamattu on vain kertomuksia, joissa ei ole historiallista perää. Eikö tämäkin vaikuta lapsen maailmankuvaan ja uskonnollisuuteen? Eikö samalla tavalla se ole ateistista pakkosyöttöä? Uusateistien on vain jotenkin vaikea nähdä oman maailmankuvansa ulkopuolelle ja heillä elää mielessä jatkuvasti myytti ateistisen maailmankuvan neutraaliudesta.
Maailmankuva, josta jätetään uskonto pois, ei ole neutraalia se on ateistista. Samoin kuin maailmankuva jossa on uskonto mukana on teististä. Neutraalia maailmakuvaa ei ole olemassakaan.
Mielestäni jokaisella vanhemmalla on oikeus jakaa lapsilleen omia arvojaan, maailmankuvaansa, uskontoaan tai uskonnottomuuttaan. Lapsilla on hyvä taipumus viimeistään teini-iässä kyseenalaistaa vanhempiensa näkemykset ja maailmankuva. Monien ateistien lapsista on tullut kristittyjä ja kristittyjen ateisteja.
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
Pitävätkö uusateistit uskovia kristittyjä alempiarvoisina, joilla ei ole oikeutta osallistua yhteiskunnan toimintaa?
Kukaan ei estä Suomessa ateisteja toteuttamasta vapaasti ateismiaan. Mutta valitettavasti se ei riitä monelle uusateisteille, vaan heidän kirjoituksista saa sen käsityksen, että he haluaisivat estää kristittyjä harjoittamasta omaa uskoaan tai osallistumasta millään tavalla yhteiskunnallisiin asioihin. Ateisti näkisi mielellään kristityt yhteiskunnan marginaalissa, jossa heille sallittaisiin oman uskonsa harjoittaminen, kunhan ovat hiljaa ja ”kiltisti”. Valitettavasti ainakin minun korvissa tämä kuulostaa samalta kuin käytäntö monessa islamilaisessa maissa, joissa kristityt saavat pitää jumalanpalveluksiaan omissa kirkoissaan kunhan ovat hiljaa ja pysyvät näkymättömissä.
Itseäni vaivaa tämä jatkuva uusateistien kristittyihin uskoviin kohdistuva valheellinen ja vääristävä propaganda, jossa ei ole paljoa totuutta. Ei ateistikaan olisi onnellinen, jos hänen elämäntapaansa kritisoitaisiin jatkuvasti valheellisesti ja vihjailtaisiin, että hänellä ei ole oikeutta olla tämän yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Useat uusateistien kirjoitukset pitävät uskovia jotenkin alempiarvoisina ja merkityksettömimpinä, koska uskovat johonkin, jota ei voi tieteellisesti todentaa. Tällaisen arvostelun ja vihjailun kohteeksi joutuminen ei ilahduta ketään.
Ateistit syyttävät uskovia siitä, että uskontoa käytetään keppihevosena vallankäytössä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Mutta jos olemme rehellisiä, niin ateismia käytetään ja on käytetty monenlaisena keppihevosena vallankäytössä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Kansainvälisenä esimerkkinä tästä voidaan mainita Albania, joka oli virallisestikin ateistinen. Kotimaisena esimerkkinä on Suomen ateistien vaatimus uskonnonopetuksen korvaamisesta ateistisella elämänkatsomustiedolla tai vaatimus siitä, että lapselle ei saisi antaa uskonnollista kasvatusta edes kotona. Nämä vaatimukset lähtevät ateistisesta maailmankatsomuksesta.
Ateismi on uskomus siinä kuin mikä tahansa uskonto. Sillä ei ole erityisasemaa tai suurempaa totuusarvoa minkään muun maailmankatsomuksen rinnalla.
Onko uusateismissa muuta sisältöä kuin kristillisyyden arvostelu? Kykeneekö se mihinkään muuhun? Kristillisyydessä on muutakin sisältöä kuin ateismin kritisointi, vaikka siihen valitettavasti joudun eksymään, uusateismin aggressiivisuuden takia.
Itseäni vaivaa tämä jatkuva uusateistien kristittyihin uskoviin kohdistuva valheellinen ja vääristävä propaganda, jossa ei ole paljoa totuutta. Ei ateistikaan olisi onnellinen, jos hänen elämäntapaansa kritisoitaisiin jatkuvasti valheellisesti ja vihjailtaisiin, että hänellä ei ole oikeutta olla tämän yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Useat uusateistien kirjoitukset pitävät uskovia jotenkin alempiarvoisina ja merkityksettömimpinä, koska uskovat johonkin, jota ei voi tieteellisesti todentaa. Tällaisen arvostelun ja vihjailun kohteeksi joutuminen ei ilahduta ketään.
Ateistit syyttävät uskovia siitä, että uskontoa käytetään keppihevosena vallankäytössä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Mutta jos olemme rehellisiä, niin ateismia käytetään ja on käytetty monenlaisena keppihevosena vallankäytössä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa. Kansainvälisenä esimerkkinä tästä voidaan mainita Albania, joka oli virallisestikin ateistinen. Kotimaisena esimerkkinä on Suomen ateistien vaatimus uskonnonopetuksen korvaamisesta ateistisella elämänkatsomustiedolla tai vaatimus siitä, että lapselle ei saisi antaa uskonnollista kasvatusta edes kotona. Nämä vaatimukset lähtevät ateistisesta maailmankatsomuksesta.
Ateismi on uskomus siinä kuin mikä tahansa uskonto. Sillä ei ole erityisasemaa tai suurempaa totuusarvoa minkään muun maailmankatsomuksen rinnalla.
Onko uusateismissa muuta sisältöä kuin kristillisyyden arvostelu? Kykeneekö se mihinkään muuhun? Kristillisyydessä on muutakin sisältöä kuin ateismin kritisointi, vaikka siihen valitettavasti joudun eksymään, uusateismin aggressiivisuuden takia.
Onko ateismissa sisältöä?
Nykyisestä 2000-luvun ateismista puuttuu totaalisesti sisältö. Siitä ei ole muuhun kuin levittämään valheellista propagandaa kristityistä uskovista ja heidän uskostaa. Missä on uusateismin sisältö? Ateismi keskittyy vain mustamaalaamiseen, muuta siellä ei ole tarjota. Ateismi jää kevyeksi kun sen pitäisi antaa vastauksia ihmisen pahoinvointiin ja katastrofeihin.
Kansakunnan laajuinen ateismi ei voi toteutua muuten kuin pakkovallan avulla. Ateistisia kokeiluja on tehty historian aikana. Neuvostoliiton ja sen etuvaltioiden hallinto on hyvä esimerkki ateismin vaikutuksesta ja diktatuurista. Albania oli virallisestikin julistautunut ateistiseksi valtioksi. Muut itäblokin maat toteuttivat sitä käytännön hallinnon tasolla kieltäen kaiken uskonnon harjoittamisen, uskonnollisen kirjallisuuden ja antamalla niistä ankaria rangaistuksia sekä uudelleen kouluttaessaan uskonnollisia ihmisiä ateismiin vankileireillä kidutuksen, aivopesun ja psyykkisten lääkeiden avulla.
Nämä ateismin lähettiläät ja pyhän sodan harjoittajat alistivat kokonaisia kansakuntia miekkalähetyksen avulla ateismin auvoisuuteen. Tämän ateistisen kokeilun jälkiä korjataan vieläkin Itä-Euroopan maissa, Venäjällä ja Venäjän alusmaiden alueilla. Valitettavasti näitä ateistisen hallinnon orjuuttamia maita on olemassa vieläkin. Uusateistit pyrkivät viemään länsimaita kohti tätä ihmisoikeuksien kieltävään maailmankatsomukseen. Suomalaisetkin uusateistit pyrkivät maalaamaan uskovista vääristetyn kuvan, jotta he voisivat riistää heiltä uskonnonvapauden ja ihmisoikeudet. Suuntaus tähän on selkeästi nähtävinä Internet-kirjoitteluissa ja uusateistien propagandistien artikkeleissa.
Kansakunnan laajuinen ateismi ei voi toteutua muuten kuin pakkovallan avulla. Ateistisia kokeiluja on tehty historian aikana. Neuvostoliiton ja sen etuvaltioiden hallinto on hyvä esimerkki ateismin vaikutuksesta ja diktatuurista. Albania oli virallisestikin julistautunut ateistiseksi valtioksi. Muut itäblokin maat toteuttivat sitä käytännön hallinnon tasolla kieltäen kaiken uskonnon harjoittamisen, uskonnollisen kirjallisuuden ja antamalla niistä ankaria rangaistuksia sekä uudelleen kouluttaessaan uskonnollisia ihmisiä ateismiin vankileireillä kidutuksen, aivopesun ja psyykkisten lääkeiden avulla.
Nämä ateismin lähettiläät ja pyhän sodan harjoittajat alistivat kokonaisia kansakuntia miekkalähetyksen avulla ateismin auvoisuuteen. Tämän ateistisen kokeilun jälkiä korjataan vieläkin Itä-Euroopan maissa, Venäjällä ja Venäjän alusmaiden alueilla. Valitettavasti näitä ateistisen hallinnon orjuuttamia maita on olemassa vieläkin. Uusateistit pyrkivät viemään länsimaita kohti tätä ihmisoikeuksien kieltävään maailmankatsomukseen. Suomalaisetkin uusateistit pyrkivät maalaamaan uskovista vääristetyn kuvan, jotta he voisivat riistää heiltä uskonnonvapauden ja ihmisoikeudet. Suuntaus tähän on selkeästi nähtävinä Internet-kirjoitteluissa ja uusateistien propagandistien artikkeleissa.
maanantai 29. marraskuuta 2010
Ateismin nimissä tapettiin 1900-luvulla lähes 100 miljoonaa ihmistä
Uusateismin tarkoitus ja päämäärä on uskontojen vastustaminen. Tärkein peruste heille on se, että uskonnot aiheuttavat maailmassa valtavasti pahaa. Tottahan osaksi sekin on. Tähän blogiin kirjoittamistani aiemmissa teksteissä olen käsitellyt asiaa. Toisaalta isänmaallisuuskin on aiheuttanut paljon pahaa ja sotia. Pitäisikö se kieltää yhteiskunnassa?
Tosiasia on kuitenkin se, että ateismi on omassa luokassaan tässä vertailussa. Ateistinen ideologia on hävinnyt valtiollisella tasolla Euroopassa Neuvostoliiton kaaduttua. Mutta samalla ateismilla johdettuja kansakuntia on vielä Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Laosissa ja Vietnamissa sekä osaksi myös Kuubassa.
Vertailuun voisi nostaa esille seuraavat tosiseikat. Vuosina 1937 – 1938, vuoden aikana, Neuvostoliitossa tapettiin ateistisen hallinnon toimesta noin 690 000 ihmistä. Kaksi miljoonaa toisinajattelijoita karkotettiin kahden vuoden aikana, 1930 – 1932, pääasiassa Siperiaan. Kuusi miljoonaan ukrainalaista tuhottiin tahallaan aiheutetussa nälänhädässä vuosina 1932 - 1933. Lisäksi tshetsheenit ja inguushit karkotettiin alueiltaan vuonna 1944.
Ateistisen ideologian suorittamissa "puhdistuksissa" ja muissa surmatöissä tuhoutui 1900-luvulla yksistään Neuvostoliitossa 20 miljoonaa ihmistä. Kiinassa ateismin nimissä tapettiin 65 miljoonaa, Pohjois-Koreassa 2 miljoonaa, Kambodzhassa 2 miljoonaa, Itä-Euroopassa 1 miljoona, Afrikassa 1,7 miljoonaa ja Afganistanissa 1,5 miljoonaa ihmistä. Ateismin nimissä tapettiin 1900-luvulla lähes 100 miljoonaa ihmistä.
Suurin murhattujen määrä on Kiinassa ateistisen Mao Zedongin kaudella, 65 miljoonaa kiinalaista. Chang ja Halliday tuo vielä suuremman luvun, 70 milj., esille uutuusteoksessaan Mao (Otava). Helsingin Sanomien mukaan (3.12.06): "Mao teki pahuuden maailmanennätyksen". Lehden mukaan ateisti Mao oli "viime vuosisadan iljettävin despootti, jonka pahuudelle eivät edes Hitler tai Stalin vedä vertoja." Ainut virallinen kansainvälinen tuomio tälle ateistiselle kommunismin ideologialle on Euroopan neuvoston tuomio tammikuussa 2006.
Ateistit ovat usein kärkkäitä tuomitsemaan uskonnot niiden nimessä tehtyjen väkivallan tekojen takia. Usein kristillisyyttä vastustavat vapaa-ajattelijat ja muut ateistit kääntävät myös islamin väkivallan teot syytökseksi kristillisyyttä kohtaan ja perustelevat tällä kristillisyyden vaikutuksen vähentämistä länsimaissa. Edellä esitetyt luvut näyttävät suunnan mihin joudutaan kun kristilliset arvot poistetaan tai niiden tulo estetään yhteiskunnassa.
Mikään yhteisö tai valtio ei ole koskaan ollut ateistinen muuten kuin pakkovallalla ja väkivallalla. Valitettavasti 2000-luvun uusateistit seuraavat Neuvostoateismin viitoittamaa tietä vaatimalla uskonnon vaikutuksen poistamista yhteiskunnassa. Tähän monet heistä pyrkisivät mielellään pakkokeinoin. Kuten esimerkiksi ex-ulkoministeri Tuomioja Skepsiksen puheessaan vihjasi mielellään riistävänsä uskonnollisilta vanhemmilta oikeuden kasvattaa lapsiaan. Näinhän Neuvostoliitossa toimittiin 70 vuoden ajan. Myös Suomen tunnetuin uusateisti, Esko Valtaoja, tunnustautuu varovaisesti tämän pakkovallan kannattajaksi. Kirjassa ”Tiedän uskovani, uskon tietäväni - Keskustelukirjeitä”, Esko Valtaoja ja Juha Pihkala, Minerva Kustannus, 2010, hän kirjoittaa ”Entäpä uskovat itse, pitäisikö heitäkin suojella – suojella omalta itseltään ja oman uskontonsa vaatimilta uhrauksilta?” Karvainen neuvostoateismi on nostamassa päätään Suomen kamaralla. Lyhyt on ihmisen muisti.
Lisää tietoa löytyy kirjasta "Kommunismin musta kirja. Rikokset, terrori ja sorto" (WSOY, 2001).
Tosiasia on kuitenkin se, että ateismi on omassa luokassaan tässä vertailussa. Ateistinen ideologia on hävinnyt valtiollisella tasolla Euroopassa Neuvostoliiton kaaduttua. Mutta samalla ateismilla johdettuja kansakuntia on vielä Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Laosissa ja Vietnamissa sekä osaksi myös Kuubassa.
Vertailuun voisi nostaa esille seuraavat tosiseikat. Vuosina 1937 – 1938, vuoden aikana, Neuvostoliitossa tapettiin ateistisen hallinnon toimesta noin 690 000 ihmistä. Kaksi miljoonaa toisinajattelijoita karkotettiin kahden vuoden aikana, 1930 – 1932, pääasiassa Siperiaan. Kuusi miljoonaan ukrainalaista tuhottiin tahallaan aiheutetussa nälänhädässä vuosina 1932 - 1933. Lisäksi tshetsheenit ja inguushit karkotettiin alueiltaan vuonna 1944.
Ateistisen ideologian suorittamissa "puhdistuksissa" ja muissa surmatöissä tuhoutui 1900-luvulla yksistään Neuvostoliitossa 20 miljoonaa ihmistä. Kiinassa ateismin nimissä tapettiin 65 miljoonaa, Pohjois-Koreassa 2 miljoonaa, Kambodzhassa 2 miljoonaa, Itä-Euroopassa 1 miljoona, Afrikassa 1,7 miljoonaa ja Afganistanissa 1,5 miljoonaa ihmistä. Ateismin nimissä tapettiin 1900-luvulla lähes 100 miljoonaa ihmistä.
Suurin murhattujen määrä on Kiinassa ateistisen Mao Zedongin kaudella, 65 miljoonaa kiinalaista. Chang ja Halliday tuo vielä suuremman luvun, 70 milj., esille uutuusteoksessaan Mao (Otava). Helsingin Sanomien mukaan (3.12.06): "Mao teki pahuuden maailmanennätyksen". Lehden mukaan ateisti Mao oli "viime vuosisadan iljettävin despootti, jonka pahuudelle eivät edes Hitler tai Stalin vedä vertoja." Ainut virallinen kansainvälinen tuomio tälle ateistiselle kommunismin ideologialle on Euroopan neuvoston tuomio tammikuussa 2006.
Ateistit ovat usein kärkkäitä tuomitsemaan uskonnot niiden nimessä tehtyjen väkivallan tekojen takia. Usein kristillisyyttä vastustavat vapaa-ajattelijat ja muut ateistit kääntävät myös islamin väkivallan teot syytökseksi kristillisyyttä kohtaan ja perustelevat tällä kristillisyyden vaikutuksen vähentämistä länsimaissa. Edellä esitetyt luvut näyttävät suunnan mihin joudutaan kun kristilliset arvot poistetaan tai niiden tulo estetään yhteiskunnassa.
Mikään yhteisö tai valtio ei ole koskaan ollut ateistinen muuten kuin pakkovallalla ja väkivallalla. Valitettavasti 2000-luvun uusateistit seuraavat Neuvostoateismin viitoittamaa tietä vaatimalla uskonnon vaikutuksen poistamista yhteiskunnassa. Tähän monet heistä pyrkisivät mielellään pakkokeinoin. Kuten esimerkiksi ex-ulkoministeri Tuomioja Skepsiksen puheessaan vihjasi mielellään riistävänsä uskonnollisilta vanhemmilta oikeuden kasvattaa lapsiaan. Näinhän Neuvostoliitossa toimittiin 70 vuoden ajan. Myös Suomen tunnetuin uusateisti, Esko Valtaoja, tunnustautuu varovaisesti tämän pakkovallan kannattajaksi. Kirjassa ”Tiedän uskovani, uskon tietäväni - Keskustelukirjeitä”, Esko Valtaoja ja Juha Pihkala, Minerva Kustannus, 2010, hän kirjoittaa ”Entäpä uskovat itse, pitäisikö heitäkin suojella – suojella omalta itseltään ja oman uskontonsa vaatimilta uhrauksilta?” Karvainen neuvostoateismi on nostamassa päätään Suomen kamaralla. Lyhyt on ihmisen muisti.
Lisää tietoa löytyy kirjasta "Kommunismin musta kirja. Rikokset, terrori ja sorto" (WSOY, 2001).
tiistai 23. marraskuuta 2010
Uusateistien erehdys
Uusateistien ainoa tehtävä näyttää olevan, heidän julkisten kirjoitusten perusteella, hyökkääminen uskontoja kohtaan. Heidän pyhä sotansa on osoittaa uskonnot pahaksi. Muuta sisältöä tästä 2000-luvun alussa syntyneestä aatteesta ei löydy. Uusateismi syntyi pääosin islamistien New Yorkin 9/11-terrori-iskun seurauksena eli lähtökohtana on kauhu islamin terrorismia kohtaan. Valitettavasti pelkuruus estää uusateististen hyökkäysten kohdistumista tätä pelon kohdetta vastaa ja viha puretaan pääasiassa kristillisyyteen.
Uusateistin yleinen ongelma on, että he eivät kykene tai eivät ole halukkaita erottamaan uskontoja toisistaan. Uskonnon pahat teot vieritetään tasapuolisesti kaikkien niskoille. Tästä tulee mieleeni sivupolku, että koulujen uskonnonopetusta pitäisi lisätä entisestään eikä vähentää. Opetusta pitäisi olla ainakin sen verran, että eri uskonnot ja niiden opit kyettäisiin erottamaan toisistaan. Heikoimmassa asemassa tässä ovat ateistit, jotka ovat kieltäytyneet kaikesta uskonnonopetuksesta ja hakevat tietonsa ainoastaan uusateistien propagandistisista pamfleteista.
Kahdella laajimmalle levinneellä uskonnolla on kummallakin oma pyhä kirjansa, josta kyseisten uskontojen opit voidaan tarkastaa. Myös juutalaisilla on pyhä kirja ja hinduilla useita. Uskontoja ei voi laittaa samaan koriin, vaikka niitä yhdistää nimi uskonto ja usko yliluonnolliseen. Eihän hallitusmuotojakaan laiteta samaan koriin vaikka niitä yhdistää yhteisöjen hallinta. Diktatuurin ja demokratian ero hallintomuotoina ja niiden toiminnan oikeudenmukaisuuden erot ovat selkeitä.
Luonnollisesti, jos uusateistia ajaa eteenpäin ainoastaan oman aatteensa palo, niin hän ei välitäkään erotella uskontoja, vaan haluaa vyöryttää syytteet kaikkien uskontojen edustajien teoista jokaisen päälle, jotta syyttävästä kuormasta saataisiin mahdollisimman raskas.
Yhtä tärkeää on myös huomioida, se että toimiiko kyseisen uskonnon edustaja tämän uskonnon opin ja pyhien kirjojen mukaisesti. Uskontoa on väärin syyttä teosta, jossa tämän uskonnon edustajaksi itseään väittävä toimii uskonnon periaatteita ja opetuksia sekä sen pyhää kirjaa vastaan. Eihän pasifistikaan laiteta syytteeseen, jos hän on kasvattanut poikaansa väkivallattomaksi ja kuitenkin poika aikuistuttuaan ryhtyy väkivallantekijäksi. Ei ainakaan Suomen lain mukaisesti.
Samoin on mieletöntä syyttää uskontoa asioista, joita ihmiset tekevät kyseisen uskonnon opetuksia vastaan. Tai on mieletöntä syyttää Jumalaa asioista, joita ihmiset tekevät Jumalan tahtoa vastaan.
Joten suosittelen uusateisteille rehellisyyttä. Erotelkaa uskonnot toisistaan. Älkää syyttäkö uskontoja toistensa teoista. Lisäksi tutustukaa mitä kyseisen uskonnon pyhä kirja tai kirjat opettavat, jotta ymmärtäisitte toimitaanko tämän uskonnon nimissä itse uskonnon opetuksia vastaan. Joten seuraavan kerran kun osoitat syytöksen kristillisyyttä kohtaa, tarkasta onko tekijä vakaumuksellinen kristitty. Jos on, niin tarkasta, tekikö hän tekonsa Uuden testamentin ohjeiden mukaisesti vai niitä vastaan.
Lopuksi totean, että kristillisyyden pyhä kirja on Raamatun Uusi ja Vanha testamentti. Mutta ainoastaan Uuden testamentin opetukset velvoittavat kristittyjä, eivät vanhan. Vanha testamentti kuvaa Jumalan liitto yhden kansan kanssa. Muslimien pyhä kirja on Koraani ja juutalaisten Vanha testamentti. Hinduille pyhiä ovat taas veda-kirjat.
Asia on näin yksikertainen, jos sen haluaa hyväksyä.
Uusateistin yleinen ongelma on, että he eivät kykene tai eivät ole halukkaita erottamaan uskontoja toisistaan. Uskonnon pahat teot vieritetään tasapuolisesti kaikkien niskoille. Tästä tulee mieleeni sivupolku, että koulujen uskonnonopetusta pitäisi lisätä entisestään eikä vähentää. Opetusta pitäisi olla ainakin sen verran, että eri uskonnot ja niiden opit kyettäisiin erottamaan toisistaan. Heikoimmassa asemassa tässä ovat ateistit, jotka ovat kieltäytyneet kaikesta uskonnonopetuksesta ja hakevat tietonsa ainoastaan uusateistien propagandistisista pamfleteista.
Kahdella laajimmalle levinneellä uskonnolla on kummallakin oma pyhä kirjansa, josta kyseisten uskontojen opit voidaan tarkastaa. Myös juutalaisilla on pyhä kirja ja hinduilla useita. Uskontoja ei voi laittaa samaan koriin, vaikka niitä yhdistää nimi uskonto ja usko yliluonnolliseen. Eihän hallitusmuotojakaan laiteta samaan koriin vaikka niitä yhdistää yhteisöjen hallinta. Diktatuurin ja demokratian ero hallintomuotoina ja niiden toiminnan oikeudenmukaisuuden erot ovat selkeitä.
Luonnollisesti, jos uusateistia ajaa eteenpäin ainoastaan oman aatteensa palo, niin hän ei välitäkään erotella uskontoja, vaan haluaa vyöryttää syytteet kaikkien uskontojen edustajien teoista jokaisen päälle, jotta syyttävästä kuormasta saataisiin mahdollisimman raskas.
Yhtä tärkeää on myös huomioida, se että toimiiko kyseisen uskonnon edustaja tämän uskonnon opin ja pyhien kirjojen mukaisesti. Uskontoa on väärin syyttä teosta, jossa tämän uskonnon edustajaksi itseään väittävä toimii uskonnon periaatteita ja opetuksia sekä sen pyhää kirjaa vastaan. Eihän pasifistikaan laiteta syytteeseen, jos hän on kasvattanut poikaansa väkivallattomaksi ja kuitenkin poika aikuistuttuaan ryhtyy väkivallantekijäksi. Ei ainakaan Suomen lain mukaisesti.
Samoin on mieletöntä syyttää uskontoa asioista, joita ihmiset tekevät kyseisen uskonnon opetuksia vastaan. Tai on mieletöntä syyttää Jumalaa asioista, joita ihmiset tekevät Jumalan tahtoa vastaan.
Joten suosittelen uusateisteille rehellisyyttä. Erotelkaa uskonnot toisistaan. Älkää syyttäkö uskontoja toistensa teoista. Lisäksi tutustukaa mitä kyseisen uskonnon pyhä kirja tai kirjat opettavat, jotta ymmärtäisitte toimitaanko tämän uskonnon nimissä itse uskonnon opetuksia vastaan. Joten seuraavan kerran kun osoitat syytöksen kristillisyyttä kohtaa, tarkasta onko tekijä vakaumuksellinen kristitty. Jos on, niin tarkasta, tekikö hän tekonsa Uuden testamentin ohjeiden mukaisesti vai niitä vastaan.
Lopuksi totean, että kristillisyyden pyhä kirja on Raamatun Uusi ja Vanha testamentti. Mutta ainoastaan Uuden testamentin opetukset velvoittavat kristittyjä, eivät vanhan. Vanha testamentti kuvaa Jumalan liitto yhden kansan kanssa. Muslimien pyhä kirja on Koraani ja juutalaisten Vanha testamentti. Hinduille pyhiä ovat taas veda-kirjat.
Asia on näin yksikertainen, jos sen haluaa hyväksyä.
lauantai 23. lokakuuta 2010
Fundamentalistinen ateismi
Länsimaisen ateismin ainut sisältö vaikuttaa olevan kristinuskon vastustaminen. Fundamentalististen ateistien päämääränä on poistaa kristinuskon vaikutus yhteiskunnasta. Tähän ateisteilla on tällä hetkellä kolme valittua asetta:
Ateistit eivät valitettavasti ymmärrä, että ei ole olemassa arvotyhjiötä. Jos kristilliset arvot poistuvat, niin mitkä arvot tulevat niiden sijaan. Islamismi on nouseva arvomaailma. Islamistit eivät heilauta korvaansakaan ateistien korupuheille ja paheksunnalle. He näkevät ateismin islamille pahemmaksi viholliseksi kuin kristillisyyden. Esimerkiksi maailman suurimmassa islamilaisessa maassa Indonesiassa on lailla kiellettyä olla ateisti.
Maailmassa on tälläkin hetkellä ateistisia maita. Näitä ovat esimerkiksi Pohjois-Korea ja Kiina. On oikein väittää maita ateistisiksi koska hallitsevan luokan maailmankatsomus on ateistinen. Näiden nykyisten ateististen ja entisten ateististen, esim. Neuvostoliiton ja DDR:n, ihmisoikeuksia ei voi pitää esimerkillisinä. Tämäkö on arvomaailman johon ateistit pyrkivät? Viitteen tähän antaa esimerkiksi tunnetun ateistin Tuomiojan puhe Skepsiksen juhlassa, jossa hän näkisi hyväksi, että uskonnollisilla ihmisillä ei olisi oikeutta antaa lapsilleen haluamaansa kasvatusta. Käytäntö olisi sama, jota toteutettiin mm. Neuvostoliitossa.
Nykysuomessa ateistisen arvomaailman hedelmistä ovat negatiivisena esimerkkinä kaksi ateisteiksi tunnustautuvaa ja materialistisen maailmankuvan omaavaa koulupoikaa, jotka päättivät surmata koulutoverinsa.
- Kristillisyyden yhdistäminen islamilaisuuden terroritekoihin
- Osoittaa kristillisyyden suvaitsemattomaksi nykyisen homoseksuaalisen suuntauksen kautta
- Osoittamalla kristiuskon tieteellisen maailmankuvan vastaiseksi, koska jotkut kristityt eivät hyväksy evoluutioteoriaa
Ateistit eivät valitettavasti ymmärrä, että ei ole olemassa arvotyhjiötä. Jos kristilliset arvot poistuvat, niin mitkä arvot tulevat niiden sijaan. Islamismi on nouseva arvomaailma. Islamistit eivät heilauta korvaansakaan ateistien korupuheille ja paheksunnalle. He näkevät ateismin islamille pahemmaksi viholliseksi kuin kristillisyyden. Esimerkiksi maailman suurimmassa islamilaisessa maassa Indonesiassa on lailla kiellettyä olla ateisti.
Maailmassa on tälläkin hetkellä ateistisia maita. Näitä ovat esimerkiksi Pohjois-Korea ja Kiina. On oikein väittää maita ateistisiksi koska hallitsevan luokan maailmankatsomus on ateistinen. Näiden nykyisten ateististen ja entisten ateististen, esim. Neuvostoliiton ja DDR:n, ihmisoikeuksia ei voi pitää esimerkillisinä. Tämäkö on arvomaailman johon ateistit pyrkivät? Viitteen tähän antaa esimerkiksi tunnetun ateistin Tuomiojan puhe Skepsiksen juhlassa, jossa hän näkisi hyväksi, että uskonnollisilla ihmisillä ei olisi oikeutta antaa lapsilleen haluamaansa kasvatusta. Käytäntö olisi sama, jota toteutettiin mm. Neuvostoliitossa.
Nykysuomessa ateistisen arvomaailman hedelmistä ovat negatiivisena esimerkkinä kaksi ateisteiksi tunnustautuvaa ja materialistisen maailmankuvan omaavaa koulupoikaa, jotka päättivät surmata koulutoverinsa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)